tisdag, juni 26, 2007

Post-Juhannus

Terve vaan, hengissä ollaan ja mukavaa oli=D Ihmiset säilyivät ehjinä, samoin auto, ei kolaroitu eikä tiputtu railoon tai muuhun koloon, eikä kukaan murhannut meitä yöllä telttaan...:) Reissu meni ihan mukavasti, olihan se yhteensä 2300 km viiden päivän aikana hiukka paljon, mutta yllättävän hyvin meni yöllä ajaminenkin, ja viimeiset vajaa parisataa kilsaa Turusta menivät jo ihan lauleskellen:) Sää oisi voinut yleismaailmallisesti ajateltuna olla parempi, mutta Norjan mittapuun mukaan tais olla suht tavallinen keli: ripsotteli vettä noin 40-50 % ajasta.... Vain vikana laskupäivänä puolet rinteestä oli ihan sinkissä eli pilvessä, joten silloin hiihdeltiin selvästi varovaisemmin ja vähemmän. Mutta tykkäsin kyllä kesälumesta, nastaa kamaa, semmosta tasasen kompaktia mössöä:) Sekä gotikset että skriimukat toimivat hyvin, eniten aikaa vietin kyllä gotamien päällä surffaten:) Hiihdossakin tuntui, että taasen olen vähän kehittynyt, kivakiva:) Kaukana on vielä se pro-meininki, mutta nyt mun lasku kuulemma on sellasta, että ei tartte hävetä;););) Hiki tuli kyllä laskiessa, enimmät ajat laskin pelkkä aluspaita ja ohut fleece päällä. Laskettiin koko ajan hisseiltä, ei lähetty skinnailemaan sen kummemmin, hyvin riitti laskettavaa ihan hisseiltäkin... Ja ehkä nyt muutenkin halusi vaan laskealaskealaskea, eikä käyttää sitä suht vähäistä aikaa nousemiseen. Tai no muuten, ekana iltana kun tultiin Strynin liepeille siinä ysin-kympin aikoihin, ja oltiin pystytetty teltta pusikkoon ja syöty, niin kävästiin me yks mäki kiipeemässä, jotta pääsi vähän fiilisteleen ennen nukkumaanmenoa... Ihanaa oli kun läpi yön oli niin valoisaa.

Telttakin piti kiitettävästi veden ulkopuolellaan, vanhasta iästään huolimatta. Varsinaista juhannusfiilistä mulle ei missään vaiheessa tullut, mutta eipä paljon haitannut, en ole koskaan kokenut juhannusta jotenkin erityiseksi... Juhannusaattoilta vietettiin teltassa kattellen läppäriltä "the italian job"-leffa...:) High tech-telttailua:) (ja syömällä noin kilo laivalta ostettuja karkkeja=D)

Strynin hiihtokeskuksessa pyöri kyllä eniten norjalaisia, seuraavaksi eniten ruotsalaisia, ja sitten kourallinen suomalaisia. Suomalaisia oli itse asiassa vähemmän kuin olin odottanut (kai se pääsiäisen tienoon suomalaisinvaasio Narvikissa oli jättänyt jonkin sortin ennakko-odotukset...:))

Jonkin verran oli mäessä semmoisia halkeamia lumessa, en ehkä kutsuisi niitä ihan railoiksi... Mutta kyllä ne herättivät varovaisuutta, oisi sattunut jos oisi tipahtanut sellaiseen. Pari äksidenttiä me tiedettiin, että siellä sattui: yksi me nähtiin kun istuttiin tuolihississä ja toinen bongattiin siten, että ensin meni ambulanssiauto telttamme ohi ja sitten ambulanssihelikopteri. Ekassa tyyppi ei huomannut aukeavaa kalliopudotusta tarpeeksi aikaisin, vaan yrittäisen jarruttaa kiepsahti selkä edellä alas... Onneksi vastassa oli parin metrin jälkeen jo tasanne, joten tyyppi tömähti siihen eikä kauemmaksi. Hurjan näköinen se tilanne oli, mutta kun tyyppi pääsi heti jaloilleen takaisin, niin tiesi että ei siinä pahasti käynyt. Ja kun vielä tyypin kaverit ottivat kuvia ja naureskelivat, niin tiesi, että ei siinä tosiaan onneksi mitään sattunut, kunhan tuli lapsenlapsille kerrottavaa:) Toisessa tapauksessa ajettiin sellaisen tilanteen ohi, jossa lumilautailijat olivat rakentaneet hyndan hypätäkseen tien yli, noin 1,5 m:n lumivallilta toiselle (viksua...:-/).... Siinä oli sitten vissiin jollain myöhemmin jääny hyppy liian lyhyeksi ja tömähtänyt asvalttiin ja loukannut selkänsä, siksi ambulanssa ja helikopteri.

Tuolihississä istuminen meni ihan hyvin mun standardien mukaan, vaikka alku-kauhu oli kyllä päällä kun näin kuinka pitkä se tuolihissi oli, ja kuinka perkuleen hitaasti se eteni, itkua tuli vähän väännettyä ennen ensimmäistä nousua. Mutta eipä sitten missään vaiheessa tullut hississä varsinaista pahaa oloa, osasi keskittyä muuhun eikä sen tuolihissin korkeuden ja matkan ajattelemiseen. Pystyin jopa höpöttelemään sitä sun tätä. Joten kyllä tämä tästä. Hissiseura oli hyvää, sekin helppas tilannetta.

NYT on hiihtokausi 2006-2007 ohi...

Inga kommentarer: