jepjep, pahin eksynyt fiilis tuntuu menneen ohi... Pari päivää on jo ollut aika tavallisen hyvä olo, kiva juttu!:) Kai tarttin taas hieman angstifiilistä potkimaan minua liikkeelle, sain otettua taas itseäni hiukan niskasta kiinni ja "ryhdistäydyttyä":). Kiitos Jasulle ja Simpalle harrastusehdotuksista, laitoin sekä riippuliidon ja surffauksen muistiin kyllä:)
Sain vähitellen taas sitä fiilistä, että onhan tässä munkin vapaa-ajan elämässä kaikennäköisiä kivojakin mahdollisuuksia;). Ei siihen ihan hirveesti ees sitten loppupeleissä tarvita, pari juttua, ja johan vaaka alkaa keinahtaa sinne positiivisemmalle puolelle. Hoksasin, että kesän ultimate-pelitkin alkavat tässä kohta puoliin; pelataan ihan kunnon ja hauskuuden takia sekasakilla kerran viikossa ultimatea. Sitten ystäväni kesäinen uimakaveri on muuttanut muille maille, ja ystäväni kyseli huvittaisiko minua ruveta käymään stadikalla kerran viikossa nyt kesällä uimassa. Ja se kuullostaa hyvältä idealta, mäkin voin taas tykätä uimisesta kun NÄKEE JOTAKIN (se "sokeus" oli yks juttu mikä sai uimisen tuntumaan vähemmän mieluisalta). Joten siinähän jo kaks viikottaista juttua, en mä oikeen lisää ees tarvi, käyn sitten itsekseni kuitenkin pyöräilemässä ja juoksemassa, ja eksyn ehkä puntillekin (kesäaikana mua on vaan vaikea saada sisätiloihin reenaamaan..) Ja sitten haluan käydä vähän melomassa ajoittain, ja sitten meinaan opetella purjehduksen saloja, kunhan säät vähän lämpenevät (joten jos tuossa Helsingin edustalla näkyy vene, joka tuntuu olevan jatkuvasti kumollaan, ja kuuluu kiroilua, niin that's me;))
Joten eiköhän näissä merkeissä kesä mene oikein mukavasti, varsinkin kun tuohon lisätään vielä kavereiden kanssa hengaillu mukavassa säässä:)
ihan nolottaa kun olin niin maassa tuossa viikko sitten, tavallaan aika pienistä asioista... Mutta tämmöistä tän NAISEN elämä vaan on, ei ainakaan tuu monotonista tai tylsää...;)
Prenumerera på:
Kommentarer till inlägget (Atom)
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar