Noniin...

... onpa jännittävää, minä olen kohta netissä. tai siis en ehkä minä itse, mutta tekstini kuitenkin:)

eka kerta.

nyt tuntuu ehkä hieman keinotekoiselta tämä tilanne, mutta ehkä tämä tästä. ei tunnu niin luontevalta, ja sen takia kai kaikki ne miljoona ajatusta, jotka päässäni yleensä liikkuu ovat lähteneet kävelemään...

noh, voisin ainakin kirjoittaa siitä, kuinka ikävä on sairastella ihan tavallista flunssaa...:( on se kumma, ettei voi pysyä aloillaan sen vertaa, että ehtisi kunnolla parantua, vaan iskee vielä toinenkin pöpö kun ei kroppa saa levättyä loppuun asti. Kyllähän tämä taas tästä, tulen vain niin kärsimättömäksi ja huonotuuliseksi kun en pääse liikkumaan.

Miksi minäkin nyt haluan tekstini kaikkien ulottuville, mutta anonyymisti. Noh, kai ajattelin, että tämä olisi oiva tapa tuulettaa kaikenlaisia ajatuksiaan, varsinkin ehkä niitä, joita ei syystä tai toisesta halua naamakkain tutun ihmisen kanssa käydä läpi. Ajattelin olla suhteellisen avoin, ei kai minua täällä kukaan tunnista? Ja vaikka tunnistaisikin, niin mitä väliä, eipä minulla nyt hirveästi ole salattavaa:) Mutta jos jossain vaiheessa minut tunnistat, niin en tiedä haluaisinko edes sitä tietää...
Niin, ja vaikka nyt itse asiassa tuntuukin oudolta kirjoittaa tähän henkilökohtaisia asioita, niin ehkä minun nyt vain pitäisi yrittää. Katsos, kun varmaan yksi syy tähän kirjoittelemisen aloittamiseen on se, että minulla loppuu neljän vuoden psykoterapiajakso tässä piakkoin. On tässä ollut vähän paniikkihäiriön poikasta historiani aikana, mutta nyt tosiaan alkaa olla hallinnassa homma, ja tarttis lähteä porskuttamaan ihan itekseen... pelottavaa mutta samalla superihanaa:) Enivei. Niin, kun nyt kuitenkin olen tottunut avautumaan kerran tai pari viikossa omista fiilareistani, niin ajattelin että tällainen avautuva kirjoittaminen ehkä sopii pehmeänä laskuna "itsenäisyyteen"..... eräänlainen päiväkirja.

Mutta juu. Lopetetaan Eka Kerta tähän...