lyhyesti

Minä ja mieheke erosimme. Yhteisestä päätöksestä, suhteellisen tasapainossa, pitkään ollaan molemmat asiaa mietitty. Luultavasti oli hyvinkin oikea päätös. Tänään autoin häntä muuttamaan pois kämpästämme. Elämä on tämmöstä. Ihmeen tasainen olo, en edes nyt viitsi ajatella tai pelätä, että tuleeko se tosi paska fiilis myöhemmin vai ei ollenkaan.

vittu ko vituttaa

eipä muuta. ja joo, ei ole mitään akuuttia vakavaa syytä ja olen vielä lomalla. Mutta silti. Nyt vaan vituttaa. Piste. Ja minulla on oikeus siihen. Lomallakin.

Ristiriitainen Norjassa

heippa Norjasta. Kohta kaksi viikkoa lomaa takana, aika jees. Tähän on jo jotenkin tottunut, ja tänään on ensimmäinen sellainen huonompi-fiilis-päivä. Kai niitä päiviä lomallakin tulee.

Lomaa on yhteensä noin kolme viikkoa, kolmisen päivän päästä suuntaamme nokkamme kohti Suomen Lappia, ja vietämme siellä pidennetyn pääsiäisen vielä. Tää Norja-osuus on ollut tällainen tyttöjen reissu, ja hyvä niin, tekee välillä tällaset ihan hyvää. Ollaan kaikki vielä suht koht ehjiä, mitä nyt pientä fyysistä väsymystä, jäykkiä niskoja:) ja yksi lievästi venähtänyt olkapää. Kyseessä on siis tellu-offi-reissu: sukset on leviät, mäet korkkaamattomia ja enimmäkseen olemme myös nousseet mäkien päälle ihan omin voimin eikä hissein. Oppinut on taas kovasti, ja taas on se fiilis, että ois pitänyt jotenkin reenata paljon enempi ennen reissua että ois jaksanu paremmin. Toisaalta, en tiiä miten sitä about 3-4 tunnin skinnaamista harjoittelis kuivaharjoitteluna: painot nilkkoihin ja rappuja ylös tuo sama aika? =D Noh, joka tapauksessa, skinnausrytmi alkoi vihdoin tosissaan löytyä eilen, aika jees. Säät ovat olleet mahtavat: aurinkoa ja pientä pakkasta, välillä jopa ihan tyyntä. Lunta ois tietty voinu tulla enempi, mutta tällai ainakin mua jännittää lumivyöryaspekti vähemmän. Laskut ovat menneet tosi hyvin, viime vuoden kuukauden Alppi-koulusta on kyl ollut hyötyä.

Niin, sitten tuohon otsikon toiseen sanaan: ristiriitainen: mä jotenkin ajelehdin ees-taas mielessäni monestakin asiasta elämässä, siitä mitä mä haluan: fiilikset vaihtelee laidasta laitaan, ja jos totta puhutaan niin se on rasittavaa. Vaikka tavallaan taidan aavistaa, että se on ihan ok, jopa välillä hyvä fiilis olla, varsinkin kun ei tässä nyt ole kauhea kiire mihinkään, on ihan ok hiukan pyöriä hetken kuin väkkärä paikallaan ja fundeerata että mitäs sitten. Tuleepahan kerrankin tehtyä sitä mitä haluaa. Ehkä:). Mä kun en aiemmin ole tällaista fiilistä näin kauan sietänyt vaan olen pyrkinyt siitä pois hinnalla millä hyvänsä sillä seurauksella, että olen päätynyt ottamaan sen lähimmän vaihtoehdon, joka ei kuitenkaan varmaan useimmitenkaan ole ollut se paras. Joo. Joten nyt aattelin olla tässä ja fundeerailla, kunnes jokin suunta tuntuu omimmalta. Ainut mitä tiiän varmaksi nyt jo on se, että ensi talven haluaisin tehdä työkseni jotain ihan muuta hetken kuin mitä "omaan alaani" kuuluu, projekti on työn alla. Toivottavasti se toive toteutuu, ja jatketaan siitä sitten =D