tere pohojanmaalta

täällä äiteen kanssa jännitetään huomista operaatiota:) Vaikka hyvin se varmasti menee, ja sitten äitee taas näkeekin jotain;)

viritin tietskani äiteen nettiyhteyteen ja nyt olen neljä tuntia olen tässä näpytellyt apurahahakemusta... Laittanut taas koko sieluni siihen, vaikka luultavasti vastauksena on kylmää vettä niskaan. Enivei, olen ihan tyytyväinen suoritukseeni, nyt meinaan lopettaa tältä päivältä.

väsyttää

Piti nyt illalla lähtee pyörälenkille poikain kanssa metsään, vaan jätin väliin. Se oli varmaan ihan fiksu veto, mutta ei kovin tavallinen minulta. Yleensä minä koen, että jos jotain on sovittu, niin sitten sitä ei ole hyvä/kohteliasta mennä muuttelemaan. Miehekkeeltä olen alkanut oppia, että on ihan ookoo muuttaa mieltään, ja että ei niillä muiden mielipiteillä tarttis olla niin paljon painoarvoa siinä tilanteessa (siis siihen, että mieli muuttui). Parempi asenne tuo kuin minun aikaisempi.

Väsyttää tosiaan paljon, ja on vähän paha olokin... Tuntuu vähän siltä, että vanha frendini hiiva yrittää päästä jylläämään nielussa. Ja se taas voipi johtua sunnuntain energiageeli-kokeiluista: hiiva nääs villintyy sokerista ja mitä muutakaan ne energiageelit on... Oon kokeillut erilaisia urheilujuomia, ja niistä mulla menee jotenkin vähän maha sekaisin. Geeleistä ei mennyt maha sekaisin, mutta nyt on sitten tää hiiva. Jaa, mitäs sitten... Voipi olla että menee banaanilinjalle kohta;) Niin, siis kyse on siitä, että ko painelee mettässä kolmatta tuntia, niin kropasta loppuu energia ja jostain tarttis saada sitä ja ehkä vähän suolaakin äkkiä lisää. Noh, jatkan eksperimenttejäni. Tähänastisista jutuista toi energiageeli toimi parhaiten, vaikka sitten näin jälkikäteen on vähän paha olo... Ehkä sen kestää??

Sunnuntaina ois kolmannet "metsässä numerolapun kanssa"-tapahtuma, saas nähdä kuis naisen käy:) Metsässä on näiden viimeaikaisten kelien jälkeen ollut aika märkää, ja sen seurauksena taas kivet ja varsinkin noi juurakot ovat epämiellyttävän liukkaita... Noh, yritän tällä kertaa ottaa rennosti ja ihan kokemuksen kannalta, enkä vetää itteäni ihan tilttiin kuten viimeksi=D

Loppuviikon olenkin sitten muuten kotikonnuilla Pohojanmaalla: meen kuskaamaan ja hoivaamaan äiteetä, kun häneltä leikataan harmaakaihi kummastakin silmästä torstaina. Ja hoivaamisen ja kuskaamisen välillä väännän apurahahakemuksia... Jospa vaikka jokin niistä nappais tällä kertaa!!

päivä paremmaksi

Rankan viikon loppu muuttui paremmaksi katsomalla "The Notebook"-leffan. Minulla siinä mieli lepäsi, vaikka vähän itkettikin. Kahden tunnin ajan oman elämän kiemurat pysyivät poissa mielestä, uppouduin vain kertomukseen. Leffasta jäi sellainen maku, että vaikka elämässä mikään ei menekään niinkuin oli ajatellut ja vastoinkäymisiä on, niin yrittämällä kuunnella tunteitaan ja itseään, se "oikea" reitti elämässä kuitenkin toteutuu jollain hassulla tavalla.
Toki myönnän, että leffa oli varsinainen hömppäleffa, mutta minulle tietyt hömppäleffat antavat taas voimia painaa vastatuuleen, siksi ne ovat arvokkaita.

Ainiin, tänään tais ne olympialaiset alkaa... Olenpa jotenkin iloinen, ettei ole tv-masinaa, eipä tarvii miettiä, että pitääkö niitä kisoja kattella vai ei=D Muutenkin muuten toi teeveettömyys on tehnyt ainoastaan vain hyvää minulle.