Kerralla kaksi

bloggausta.

Kun kerran runosuoni näyttäis vähän sykkivän, ja ehkä tällä uudella koneellakin on asiaan jokin vaikutus;)

Iloisia uutisia muuten työrintamalta: Minä kun olen vuodenvaihteesta lähtien ollut hiukkasen huolissani siitä, että mun työn rahoitus loppuu nyt kesäkuun lopulla, eikä lisärahoituksesta ole ollut tietoa. Olen hakenut itse apurahoja erilaisilta säätiöiltä, mutta yhdestä en saanut rahaa, ja muut päätökset tulevat vasta nyt kesäkuun lopulla. Ehdin jo kyllä funtsia, että miten siellä työttömyystoimistossa sitten tulee toimia, jne. Olen jopa yrittänyt säästää rahaa, jotta olisi jotain millä elää kesäkuun jälkeen jos mistään ei tulee mitään rahaa... Noh, mun pomo otti mun ahdingon viimeinkin tosissaan, ja sai aikaan sellaisen lyhytaikaisen pelastuksen, että minulle järjestyi assistentuurin sijaisuus puoleksi vuodeksi meidän laitokselta. En kyllä tiiä, että paljonko siitä maksetaan, luultavasti vähemmän kuin mun edellinen palkka oli, mutta en nyt jaksa vetää hernettä nenään, koska tätä tää yliopisto-maailma nyt vaan on, ja tarkoitus olisi päästä suht kohta siitä hommasta ainakin hetkeksi pois. Se vähän huonompi homma tuossa assistentuurin sijaisuudessa on se, että se tarkoittaa käytännössä sitä, että mua voi nakittaa mihin vaan opetushommiin, ja se voi olla sen verran, että se oikeasti häiritsee mun väikkäriprokkiksen loppuunsaattamista. Mutta mun haave on nyt sellainen, että oisin tuossa "virassa" 3 kuukautta, ja että sitten mulla ois jo sen verran omia apurahoja, että voisin kustantaa loppuajan itse ja irtisanoutua "virasta". Tällöin saisin hyödyn ja nautinnon opettamisesta (opettaminen on kivaa tietyssä määrin ja CV:ssä on ihan hyvä olla toi opetusnakki merkattuna), mutta silloin sitä ei olisi niin paljon, että se oisi häiriöksi asti mun väikkärin suhteen. Pidetään peukkuja, että asia menee niinkuin haaveilen!