hyvä hetki

mää oon ihan puhki ja onnellinen:) Tänään on ollut mun vapaapäivä. Kohta saunaan ja sitten nukkumaan! Pohjosen taika on tepsinyt taas, harmittaa jo valmiiks, että maanantai-iltana tarvii aloittaa reissu takas etelään, täällä on aika kotoinen olo. Mutta elämä on. Mutta oikeesti mietin, että oispa ihanaa pitää "välivuosi" ensi talvena ja olla täällä duunissa: mukava ympäristö ja mukavat ihmiset, sopivanlainen mentaliteetti, ei puhuta mistään "urasta"... Kahtellaan. Vaiks pitäishän tässä iässä jotenkin olla jo "jossain". Mutta ko ei jaksais:)

Kokeilin tänään toista kertaa elämässäni lumilautailua (viime kerrasta on vaatimattomat 9 vuotta tai jotain...). Täällä kun ei oo tullut hetkeen lunta, joten rinteiden ulkopuolella kaikki on jo koluttu aika tarkkaan, eikä telluilla se rinnehiihto nappaa sillai tuntikausia. Ihmeen vaikeeta se lautailun yritys oli taas joo, olin ehtinyt unohtaa. Aluksi ei meinannu käännös takakantilta etukantille onnistua millään, mutta lopuksi kurvailin jo vähä jyrkemmätkin kohdat kumpaankin suuntaan, jee! Pää ja perse on vaan kipeenä:) Perse kaikesta kaatumisesta, ja pää siitä ko yhen kerran satuin rojahtamaan suoraan häntäluulle ja se isku tuntui välittyvän päähän asti. Nooooh:) Mutta oli hyvää ja mukavaa ja kärsivällistä opetusseuraa!

Mieheke on reissun päällä vielä, ja elossa ja koossa, ja onnellisen oloinen hänkin. On kyllä ikävä, mutta ei enää mikään ihan kauhia, kun aina voi soittaa kuitenkin kun siltä tuntuu.

Onnellinen. Pidän tästä fiiliksestä nyt kiinni!