mietintöjä

oonpa aika jumissa, auts: käsivarret, nivuset, perse, selkä... jepjep:) Mutta se tuntuu vaan hyvältä, tietääpä tehneensä taas jotain kunnolla. Joskus tekee näköjään tosi hyvää mennä oman "fyysisen tekemisen mukavuusalueen" rajoille, kokeilla jotain, mitä oma kroppa ei vielä hiffaa. Joo, mutta tänään taidan levätä telemark-session parissa iltapäivällä, ennen sitä tarttis saada vähän töitä tehtyä.

Mietin, että tuleeko nää useat hyvät fiilikset täällä pohjosessa vaan siksi, että olen hetken poissa normaalista arjestani, ja että ei nää fiilikset näin hyvänä vois pysyä, jos tästä elämästä täällä tulisikin sitä arkea? Siis, ei mun tavallisessakaan arjessa nyt mitään vikaa ole (nojoo, tämänhetkinen työpaikka on kylläkin iso HUOKAUS), mutta kun se on sitä samaa tavalla tai toisella päivästä toiseen (=arki;)), niin siihen jollain tasolla turtuu. Sitten kun pääsee uusille urille hetkeksi, tuntuu hyvältä. Mutta tosiaan epäilen, että jos näissä uusissakin urissa istuisi tarpeeksi kauan, sitä turtuisi, eikä tulisi enää kicksejä tällä lailla. Alkaisin ehkä jopa kaivata sitä vanhaa arkeani ja ihmisiä siellä? Nythän sitä ei tartte miettiä, että kaipaako sitä omaa arkea vai ei, koska tietää, että sieltä se kuitenkin kohta taas tulee vastaan:) Joopajoo, tajunnanvirtaa tai jotain. Nyt töiden kimppuun!!