tisdag, juli 21, 2009

Onpas taas aikaa vierähtänyt

Hupsista vaan, tosiaan, ei siitä minusta ole näin kauan kun viimeksi tänne kirjoittelin. Vaan on se. Noh, ei se mitään. Updeittauslista:) on tässä:

-oon toista ja viimeistä viikkoa nyt kesälomalla. Eka viikko meni äiteen asioissa hyvin pitkälle, mutta ei mahda mitään (ja ehdin olla yötä möksälläkin, jee). Tämän viikon aattelin tehä mitä mieleen juolahtaa, luulen että tekee hyvää. Syyskuussa pidän varmaan lisää lomaa.

-äitee voi paremmin ja paremmin pikkuhiljaa. Yöt täytyy olla hengityskoneessa ja siten on trakeakanyyli ja siten ei pysty puhumaan. Ollaan treenattu kotona olemista pari yötä mun kanssa. Ei paljon tullut nukuttua, jännitin vissiin ja kone piippaili. Mutta muuten meni hyvin. Kotiuttamisprosessi on aloitettu ja voi jumalauta mitä byrokratiaa. Mutta en jaksa nyt siitä jauhaa, pakko äiteen on kohtapuoliin päästä kotiin, hän inhoaa jo sairaalassa oloa (ole nyt siinä sitten kun äiteetä itkettää kun vien hänet takas sairaalaan, voi itku itsekin sillon)

-auto meni kaupaks kahessa päivässä. Taisin pyytää liian vähän. Mutta ei se harmita, olen iloinen että se on nyt hoidettu.

-uutta käytettyä autoa ollaan katottu, vaan ei vielä ole löytynyt Sitä Oikeaa :) (tähän liittyy sellainen ulkopuolisten mielestä hyvinkin hassu järjestely, että ollaan ostamassa autoa puoliks ex-Miehekkeen kanssa. Treenattiin mun autolla sitä autoliittoa;) tossa eron jälkeen pari kuukautta, ja yllättävän hyvin meni, me ei kumpikaan sitä kuitenkaan koko aikaa tarvita, läheskään. Näin saadaan kummatkin isompi, ilmastoitu auto halvemmalla kuin yksin ostaessa. (KM on asian kanssa ihan ok, noh, hän asuukin eri kaupungissa. On mulla vaan ihanat entinen ja nykyinen kulta)

- KM:n kanssa oli taas tosi mukava viikonloppu + pari ekstra päivää yhdessä (KM tuli äiteen kaupunkiin kaveriksi mulle, yövyttiin möksällä). Ja me nyt sitten "virallisesti" seurustellaan. Tuntuu tosi hyvältä, koko ajan paremmalta. Aika mahtavaa. Levollinen ja onnellinen olo siitä. Eipä toi "seurustelujuttelu" nyt mitään varmaan käytännössä muuttanut, mutta henkisesti se jotenkin tekee yhdessäolosta mun päässä todemman. Haluaisin hehkuttaa tätä kaikille, mutta en halua pahoittaa kenenkään mieltä (pari läheistä ystävää ovat juuri eronneet....). Joten hehkutan sitä sitten täällä. Tuntuu h y v ä l t ä ja oikealta. =D

Heipatirallaa

Inga kommentarer: