hahaa... jesh, aika kiva olla taas "oma itsensä"... tai se kivempi ja rauhallisempi osapuoli itsestäni:) Kyllä on kumma kuinka hormonit saavat mut hulluksi, aina kerran kuussa, enkä pääse sitä mihinkään pakoon, ja joka kerta se tuntuu vaikealta; kaikki se ahdistuneisuus, kiukkuus, epävarmuus. vaikka tietää että kohta se on taas ohi... hohhoijakkaa. Keksi kirjoitteli muuten samasta aiheesta aika osuvasti...
oli taas paljon helpompi olla iloinen pienistä asioista... kävin ruokakaupassa hyvällä ajalla, kiireettömästi, ja oli kiva tutkiskella minulle uusia tuotteita, ja oli pitkästä aikaa ideoita, että mitäs kaikkea sitä voiskaan tehdä ruokaa... hyvä niin:)
tästä se taas lähtee, vajaa kuukausi hyvää oloa;) ennen seuraavaa kriisailua:)
Prenumerera på:
Kommentarer till inlägget (Atom)
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar