Jepjep, täällähän sitä istutaan. Vähän unetuttaa, mutta muuten ihan hyvä fiilis. Aika rauhallista täällä on vieläkin, ihanaa:) Kyllä sitä tais vähän taas saada lomalla arvomaailmaansa paremmin takaisin kohdalleen, siis siinä mielessä, että huomasi, että eipä se työ mua määritä ja että työ on vain työtä, eikä siitä pitäisi turhia stressata. (Tietenkin täytyypi todeta, että tämä ajatus on teoriassa selvä kuin pläkki, mutta sitten käytännössä ei ehkä niin helppoa toteuttaa täydellisesti:)) Enivei ja siis. Aion yrittää ottaa ihmiset vastaan hymyssäsuin, vaikka sieltä välillä sitten tuleekin vähemmän fiksua ja ystävällistä tekstiä, ja yritän hengittää syvään ja olla ressaamatta. Koska mulla on kuitenkin hyvä toinen ohjaaja (yhteistyö hänen kanssaan on sujuvaa ja tehokasta, ja häntä kiinnostaa monesti samantapaiset jutut kuin minua, ja sen lisäksi hän on paljon tarkempi ja perinpohjaisempi kuin minä, mikä useimmiten on hyvä:)) ja parikin mukavaa työkaveria, joten asiathan ovat aika kohdallaan.
Positiivisuus pysyköön mielessäni...
Ja eikun melomaan taas......
Prenumerera på:
Kommentarer till inlägget (Atom)
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar