Lomalaisen terveiset II

helöyhelöy täältä laiskanlinnasta:) Tokavikaa lomapäivää viedään, tässä on tiedossa tänään ja huomenna semmoista vapaamuotoista hääräilyä tai hääräilemättömyyttä:) Ei oo oikeen mitään ohjelmaa, mutta se passaa mulla hyvin, ainakin vielä tuntuu siltä. Siistiä kun nyt voi jotenkin hyvällä omallatunnolla tai "omantunnotta" tehdä mitä mieleen juolahtaa, vaiks toljottaa jotain laatusarjaa telkusta, leikkiä uudella puhelimella (aika kiva:), lomaraha-ostos, kauan haaveiltu:)), käydä vähän kaupoilla, ottaa tirsat, jne. On kyllä nyt jo levänneempi olo kuin ne pari kesäkuukautta ennen lomaa. Ei mua ihan hirveesti nappaa mennä takaisin töihin, mutta semmosta se elämä on, ja pääsee sitten talvella taas hiihteleen ja reissaamaan:) Ei siellä töissäkään eniten rassaa se itse töiden tekeminen, vaan ne ihmiset ja niiden aiheuttamat sotkut.... Noh, en mä tuolla koko elämääni onneksi tule viettämään.

Meikäkin nyt sitten testasi kanssa tuota "kuuminta hottia" slacklinea... Ekaks tuntui, että eihän tuossa pysty koskaan kävelemään, mutta parin reenaussession jälkeen voin ylpeänä ilmoittaa, että mä pääsen sille narulle ylös, ja pysyn jopa hetken siellä seisomassa...=D Ihan hauskaa puuhaa, ja mukava jengi, taasen. Pitääpä mennä taas treenaamaan kun pääsee.

Minä ja ystäväni olimme suunnitelleet viikonlopun yli melontaretkeä... Ensin suuntana oli joku järvi;), mutta sitten molemminpuolista saamattomuuttamme ja laiskuuttamme päädyimmekin lähtemään tuonne merelle. Idea oli mennä yhdelle saarelle grillaamaan ja telttailemaan, se saari sijaitsee jonkin verran "aavalla"... Tuuli oli kyllä jo maissakin aika reipas, mutta mehän tomerasti pakattiin kajakit ja eikun menoksi, että mennään nyt johonkin yöksi teltalla kuitenkin... Mutta, hymy hyytyi ensimmäisen tuulenpuuskan melkein tempaistessa melan mukaansa... Noh, aateltiin, että tesmataan vielä, ja melottiin "nurkan" ympäri ja kohdattiin suora vastatuuli... Kiesus, ei ne aallotkaan oikeestaan ihan hirveesti haitanneet (vaikka ne huuhtoivat vettä kajakin yli ja kuluneen aukkopeitteen läpi kajakkiin sisään ja suoraan syliin), mutta se tuuli, jo siinä rannan läheisyydessä: sai meloa täysiä että olisi mihinkään edennyt ja silloinkin eteneminen oli hidasta ja jos lakkasi melomasta hetkeksikään, niin kajakki aloitti rivakan peruuttamisen... Tässä vaiheessa mua rupes vaan ihan pirusti naurattamaan, ei siinä oikeestaan muuta voinut, kun naisia vietiin kuus-nolla...:) Eipä siinä hirveesti tarvinnut aatella, että mennäänkö aavammalle vaiko eikö...:) Tehtiin sitten sellainen ratkaisu, että käytiin melomassa vajaan kolmen tunnin keikka suojaisampien saarien ympäri (oli ihan hyvää aallokko-reeniä), ja palattiin kotivajalle... Ei nyt ihan niin mennyt kuin oltiin aateltu. Mutta hei, ei me vielä lannistuttu... Kun kerran oltiin päätetty teltassa yö viettää, niin se sitten siellä vietettiin. Ei, ei mun parvekkeen alla olevalla nurmikolla;), vaan ihan mentiin mettään: ajeltiin läheiseen kansallispuistoon, auto parkkiin, ja kokonainen 0,5 km patikoitiin lähimmälle yöpymis- ja grillausalueelle... ja vihdoin sitten joskus kympin jälkeen päästiin grillaamaan!!!!:) Punaviini-pullollisen jälkeen oli hyvä kammeta itsensä makuupussiin masu täynnä. Eipä siinä, oli kokonaisuudessaan mukava keikka, ehdittiin vähän kaikkea sitten kokeilla. Ei vaan oo ennen ollut paikat melonnan jälkeen niin kipeet kuin sitten seuraavana päivänä oli.
Reissun opetus: usko tuuliennusteita=D