Huono päivä

noniin, hyvän päivän päälle tuli tietty huono päivä:( Eilen oli kyllä jotenkin huono päivä. Kuulin, että en saanut yhtä hakemaani apurahaa... Ja samalla kuulin, että olin ymmärtänyt väärin siitä loppuvuoden mahdollisesta palkasta: se on kaukana todesta vielä, eikä ollenkaan varmaa. Ja sitten kun vietin koko päivän testaillessa rikkinäisiä koneita, ja 1,5 TUNTIA etsin koneen osaa, jota meillä on kolme kappaletta, mutta kaikki jossain kateissa, eikä löytynyt, luovutin tälle viikolle. Tjiisus. Olin VAIN viikon poissa duunista. Ja samalla oma prokkis seisoo. Niin motivoivaa, niin motivoivaa. Muuten, ois tosi mielenkiintoista tavata se "Somebody" meidän töistä, joka aina hukkaa kaiken ja mokaa. Koska aina kuulee kun joku on erittäin epäloogisesti pielessä, että "well, SOMEBODY has taken that and done this and that..." Ei meidän labrassa ihmiset tyhmiä oo, ne ei vaan välitä yhtään mistään, ja se vituttaa mua: kamat jätetään levälleen ja väärään paikkaan, eikä käytetä semmosta maalaisjärkeä, joka pitäis kaiken sujuvana. Ei välitetä ja odotetaan että joku muu tyyppi siivoaa jäljet, sellainen tyyppi, jonka tiedeprokkis EI TIETENKÄÄN ole niin fantastinen kuin oma.... Työilmapiiri on kaikkien työpaikalla olevien mielestä ihan takapuolesta tällä hetkellä. Yks kaveri ehdotti mulle aamukamman tekoa, että tietäisin tarkkaan kuinka päivät vähenevät minun olostani tuolla hell-hole:ssa, mutta en taida tehdä sitä vielä, vielä kun on liian pitkä matka. Kruunatakseni perjantain työpäivän yksi minua hyvin ärsyttävä ihminen pääsi kommenteillaan taas ihoni alle, ja enkä jaksanut pidätellä, vaan päästin itseäni sille samalle lapselliselle tasolle, jolloin henkilö-antipatia pääsee loistamaan tekstistä läpi. Tiiän, lapsellista ja "tuhoavaa", mutta ko helevetti tuntui että muut ei välitä mistään ja ovat vaan imbesillejä, niin miks mun pitäis aina jaksaa olla kypsä ja ammattimainen? (joojoo, kyl mä tiiän: itehän mä siinä eniten voittaisin jos osaisin ja jaksaisin aina kohdata idioottien ala-arvoinen käytös ja puhe/teksti aikuisella kypsyydellä ja "yläpuolisuudella", mutta ko mä en vaan oo täydellinen.... valitettavasti.) Se vaivaskin mua sitten melki koko illan, pänni ko antoi itsensä alentua siihen "loanheittoon".

Noh, oiskohan siinä taas tarpeeksi paasausta. Kyllähän tuo rahatilanne oikeesti pukkaa huolestuttamaan... No, elämänkokemusta, elämänkokemusta. Tai jotain.

Tänään olen ollut hyvin pitkälti itsekseni. Ihan jees. Sain hommia hoidettua: matot vietyä pesuun, ostettua maalia lavuaarin korjaamiseen (juup, puolivuotta vanha lavuaari sai sitten halkeaman ko oli pakko tiputtaa hajuvesipullo siihen. jep, harmitti..), kokeiltua ja ostettu uudet juoksulenkkarit (onpi ollut jalkaterän kanssa vähän ongelmia, ja tajusin, että kaikki mun harrastuskengät ja muutkin kengät ovat ihan liian kuluneet ja huonot: tänä keväänä siis menee useimmat kengät vaihtoon, kallista, mutta mieluummin rahanmeno, kuin tuollaisia ongelmia lisää jalkojen kanssa), haettua vihdoin magneettikuvat lääkärikeskukselta. Sitten tein ruokaa, vuokrasin kaksikin leffaa mm. "meri sisälläni", tuli pillitettyä juu...), kattelin ne, ja rupesin fiksaan sitä lavuaaria. Naapurissa on muuten pileet, mutta etukäteisvaroituksista huolimatta mun mielestä heidän desibelitaso on ihan jees...

Taidan muuten nyt pitää blogini poissa sieltä blogilistoilta... Mua jotenkin se blogilistan siirtyminen Sanoma-jonkun alaiseksi ei jotenkin lämmittänyt. Mulla tais olla blogilistan kautta parisen tilaajaa, mutta jotenkin mun on vaikea uskoa, että näiden kyseisten ihmisten maailma järkkyisi kauhiasti jos eivät heti löydä minua. Jos järkkyy, niin pahoittelin kovasti, oikeasti, mä en vaan osaa kuvitella että asia ois näin:) Jos kova tarve on löytää blogini, niin eiköhän tää blogi löydy googlaamalla:)

Mä taidan mennä nukkumaan.