tisdag, augusti 15, 2006

ylös ja alas

mie oon vähän sekasin, fiilikset menee ylös ja alas ja taas ylös ja sitten alas. on pitkästä aikaa sellanen olo, että oispa kiva saada pikku loma omasta päästään:)

mää oon joteski hitusen allapäin. eilen tuli vähän vastoinkäymisiä töissä,
ja tuli se tuttu ahistus taas päälle. kyllä se vähän helppas sillä, että
juttelin pari ihmisen kanssa joilla on ollu tää tutkimus"ura" yhtä
hankalaa. mutta perusvire on nyt vähän sellanen että voihan vituli. nooh,
onneks on se opetusjuttu tässä ennen joulua, se taitaa olla tän syksyn työn
kohokohta:)
kirjoittelin mun nyrkkikamun (M) kans, tai no, on hän jo muutenkin kaveri:), ja häneltä tuli tällainen palaute, joka lämmitti sydäntä:
"Muista ton sun uras kanssa, että sulla on asiat tosi hyvin kaikkiin kokemiisi vastoinkäymisiin nähden ja ilman sitä "sissiä" sinussa, olisit jo luovuttanut ajat sitten. Sulle kuuluis se paita mitä KBtreeneis jollain näin. Siinä luki jotain sen tyyppistä kun "Fighter never quits, quitters never fight"!!!"
oispa hienoa, jos oisin noin tsemppi, mutta täytyy tosiaan myöntää taas, että minussa asuu pieni nynny:) Kiitti kuitenkin, M! Samainen ihminen tokas mulle taannoin, että "kun sä oot niin itsevarman näköinen".... johon mä olin että kenestä sä puhut??? onhan se huvittavaa kun itse koen että en ole mitenkään erityisen itsevarma (ainakaan omalla asteikollani), niin tollasten uusien tuttujen fiilis musta on eri. niinno, nyrkkeilessä ja potkiessa en kyllä hirveesti epäröi.."älä sä perkele ala rupee mulle";);) Mutta kuulemma muutenkin liikun silleen "itsevarmalla tavalla"... oikeesti, olin iloisesti yllättynyt, sillä kyllä musta nyt kivalta tuntuu, että ei ihan kaikki nää sitä suurta epävarmuutta mikä mussa välillä on vallalla. Mutta parasta tässä kaikessa oli, että kun äiteelle puhelimessa tokasin, että tiekkö mitä, mua sanottiin itsevarman näköseks, niin mun kära mamsen tokas vaan, että niin mutta niinhän sä ootkin, siis itsevarman näköinen kun liikuskelet... mulle tuli sitten heti samalla sekunnilla mieleen että MIKS EI KENELLEKÄÄN OO TULLUT MIELEEN KERTOA MULLE SITÄ KOSKAAN ENNEN!??!?! piti sitten orttaa 30 vuotta että sais tämmösenkin ulkoiseen piirteen omaan tietoon:) todella hassua miten ulkopuolisten näkemys minusta ja minun oma näkemykseni minusta ovat joissais asioissa ihan melki päinvastaiset...
hassua. mutta tulipa hyvä mieli taas kun tuota muistelin, olen ylväin askelin tallustellut tämän viikon alun:)

Inga kommentarer: