Tuulen viemää....

Eka purjelautakokeiluhan meni yllättävän ja kivan mallikkaasti... Vaan ei sitten toinen kerta mennytkään ihan yhtä mallikkaasti... Suoraan sanottuna olin ihan perkuleen surkea, en saanut oikeastaan mitään tehtyä sillai kuin olisi pitänyt. Rupes aika paljon turhauttamaan, ja vähän pelottamaankin kun se meno oli niin holtitonta, tuntui, että kohta osuu masto päähän ja painun veden alle.... Vehkeet oli erit kuin ekalla kerralla, samoin tuuli oli vähän kovempi. Mutta SILTI. Ärsyttävää. Ei ollu ollenkaan niin kivaa, kun oli sellanen fiilis, että ei mitään osannut tehdä, ja että oli ihan luonnonvoimien armoilla ilman minkään sortin kontrollia. Kyllä mä sitten sain lopuksi pari vinkkiä, että mitä teen väärin, mutta siinä vaiheessa mä olin jo niin väsynyt, että jätin homman sikseen enkä lähtenyt uudestaan vesille... Tuntui, että ei ois ollu voimia enää siihen vähäänkään. Yllättävän rankkaa fyysisestikin siis oli.
Noh. En mä nyt vielä luovuta, tarvii kokeilla kyllä enemmänkin ennenkuin laitan märkäpuvun naulaan..........