Työpaikkav*tutus

Jep. Vaikka olin vähän itseni kanssa sopinut, että en työaikana kirjoittele enää tänä vuonna blogiani, niin nyt vaan täytyy mielenterveyden vaalimiseksi naputella.

Mä olin taas niin hyvällä tuulella koko viikonlopun, mutta jo heti maanantaina alkoi hymy hyytymään. Tänne kyseiseen työpaikkaan vit*ttaa nyt vaan tulla, tää on semmosta pakkopullaa. Kiukuttaa ja ahdistaa sekot ihmiset, jotka ei saa mitään tehtyä loppuun eikä hoida hommiaan/vastuitaan kunnolla. Ja joo, tän labraduunin tarttis olla ohi tän vuoden lopulla, mutta silti hirvittää ajatus, että mitä jos tää fiilis jatkuu siihen asti, miten mä jaksan? Huoh. En mä jaksa elää sillä, että odotan vaan seuraavaa vapaapäivää, mähän tuun oleen ihan kuollut ennenkuin tää vuosi on ohi... Yritin jo sitä taktiikkaa, että yritän vaan leijua kaiken yläpuolella silmät ja korvat kiinni enkä välittää mistään, mutta ei se oikein onnistu.

BLÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄH.